Vaihtoehtoinen ja täydentävä lääketiede

Vaihtoehtoinen ja täydentävä lääketiede tarkoittaa hoitokeinoja ja terapioita, joiden tarkoituksena on ylläpitää ja parantaa terveyttä, sekä ehkäistä, diagnosoida, lievittää ja hoitaa fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia. Koululääke­tieteen rinnalla toimivat lääketieteet jaotellaan yleisesti kahteen kategoriaan: perinteiset lääketieteet (Traditional Medicine, TM) ja vaihtoehtoiset tai täydentävät lääketieteet (Complementary or Alternative Medicine, CAM). Integratiivinen lääketiede tarkoittaa koululääke­tieteeseen pohjautuvaa hoitoa, johon lisätään tarpeen vaatiessa myös näyttöön perustuvia CAM-hoitoja. Raja koululääke­tieteen ja vaihtoehtoisten hoitojen välillä on kuitenkin liikkuva, sillä tutkimuksen myötä tehokkaiksi havaitut hoidot siirtyvät osaksi koululääke­tiedettä.

CAM-hoidoissa terveys ymmärretään dynaamisena ennemmin kuin staattisena tilana. Siten yksilön kyky sopeutua erilaisiin fyysisiin ja emotionaalisiin haasteisiin on tärkeä terveyden kokemukselle. CAM-hoidoille yhteisiä piirteitä ovat esimerkiksi holistinen lähestymistapa ja yksilön luontaisen immuniteetin avustaminen. CAM-hoitojen lähtökohta on kehon, mielen ja hengen kokonaisuus. Hoito ei kohdistu pelkästään sairaaseen kehon osaan vaan ihminen huomioidaan sairauden kokevana yksilönä. Toisin kuin koululääke­tieteessä, uushenkisyydessä parantaminen ei viittaa pelkästään fyysisten oireiden poistamiseen, vaan täydellisimmillään yksilön kokonaisvaltaiseen terveyden, onnellisuuden ja eheyden palaut­tamiseen.

Monet perinteiset hoidot liittyvät oppeihin, joissa kehon eri elementtien (yin ja yang, kylmyys ja kuumuus, perusnesteet, chakrat tms.) välinen tasapaino pitää yllä terveyttä. Euroopassa suosituimpia vaihtoehtoisia hoitoja ovat akupunktio, homeopatia, fytoterapia (rohdosvalmisteet) ja refleksologia. Muita yleisiä hoitomuotoja ovat esimerkiksi kiinalainen lääketiede, antroposofinen lääketiede, ayurveda, reiki, shiatsu, taiji, aromaterapia, hypnoterapia, jooga, kiropraktiikka, naprapatia ja erilaiset rentoutustekniikat. Suomalaisessa kansanparannuksessa on yleinen hoitomuoto ollut kuppaus, jota harjoitetaan edelleen.

Kirkon tutkimuskeskuksen kyselyssä vuonna 2007 vastaajista 37 % uskoi, että jotkut vaihtoehtohoidot ovat vähintään yhtä tehokkaita kuin koululääke­tieteen menetelmät, ja ainoastaan 29 % oli epäilevällä kannalla. Suomessa Luonnonlääketieteen Keskusliitto (LKL) ylläpitää rekisteriä kouluttautuneista luontaisterapeuteista.


Tämä artikkeli on ote Teo Mäkelän kirjasta New Age - Opas Uushenkisyyteen