Italodisco
Lyhyt esittely
Italodisco on elektronisen tanssimusiikin genre, joka sai alkunsa Italiasta 1970-luvun lopulla ja saavutti laajan suosion kaikkialla Euroopassa 1980-luvulla. Tarttuvista melodioistaan, vauhdikkaasta tempostaan ja synteettisestä tuotannostaan tunnettu Italodisco oli ratkaisevassa roolissa modernin elektronisen musiikin ja tanssikulttuurin kehityksessä.
Termin "italodisco" loi ensimmäisen kerran saksalainen levy-yhtiö ZYX Music noin vuonna 1983 markkinoidakseen pääasiassa Italiassa tuotettua tanssimusiikkiaaltoa. Samanlaisia tyylejä tuotettiin kuitenkin myös muualla Euroopassa, kuten Saksassa, Espanjassa ja Alankomaissa. Tästä maantieteellisestä monimuotoisuudesta huolimatta genre yhdistetään vahvasti italialaisiin artisteihin ja tuottajiin.
Musiikillisesti italodisco yhdistää elementtejä diskosta, synthpopista ja varhaisesta elektronisesta musiikista. Tyypillisiä piirteitä ovat rumpukoneiden (kuten LinnDrum), analogisten syntetisaattoreiden, vokooderien ja elektronisten bassolinjojen käyttö. Sanoitukset olivat usein englanniksi – jopa italialaisten artistien toimesta – pyrkimyksenä vedota kansainväliseen yleisöön. Lauluosuudet ovat tyypillisesti melodramaattisia, tunteellisia ja joskus tahallisesti tai tahattomasti aksentoituja, mikä lisää genren viehätystä.
Genren merkittäviin artisteihin ja projekteihin kuuluvat mm. Gazebo ("I Like Chopin"), Savage ("Don't Cry Tonight"), Ken Laszlo, Silver Pozzoli ja Spagna. Vaikka monet esiintymiset olivat studiopohjaisia projekteja, joissa laulajat tai tuottajat vaihtuivat, jotkut saavuttivat kansainvälistä menestystä listoilla ja kulttimainetta.
1980-luvun lopulla italodiscon suosio alkoi laskea house-musiikin ja muiden nousevien elektronisten genrejen myötä. Sen vaikutus pysyi kuitenkin vahvana. Italodisco inspiroi suoraan myöhempiä liikkeitä, kuten eurobeatia Japanissa, ja monet sen tuotantotekniikoista loivat pohjan tyylilajeille kuten synthwave, italohouse ja eurodance 1990-luvulla.
2000- ja 2010-luvuilla italodisco koki uudelleensyntymisen uudelleenjulkaisujen, DJ-settien ja verkkoyhteisöjen kautta. Nykytaiteilijat ja tuottajat ovat omaksuneet sen retro-futuristisen estetiikan ja auttaneet esittelemään genren uusille sukupolville.
Nykyään italodiscoa juhlitaan sekä nostalgisena ikkunana 1980-luvun eurooppalaiseen tanssikulttuuriin että tärkeänä lukuna elektronisen musiikin historiassa. Sen ainutlaatuinen syntetisaattoreiden, sentimentaalisuuden ja tyylin yhdistelmä inspiroi edelleen muusikoita, DJ:itä ja faneja ympäri maailmaa.